Terveisiä maailmalta - Recently Updated Pages

Varhaiskasvatuksessa tapahtuu

Saija — Mon, 28 Apr 2008 05:30:10 CDT

Sivustolla voidaan jakaa kokemuksia esimerkiksi seminaareista ja tapahtumista. Varhaiskasvatuksen tapahtumista kaikki tieto tervetullutta!

Lapset ja tietoyhteiskunta 2008

kranta — Fri, 29 Feb 2008 01:58:39 CST

Seminaariohjelma

Saijan ja Katin kommentit löytyvät navigaatio-välilehdeltä vasemmalta puolelta. Seminaariohjelmasta ylhäältä löytyy seminaarin aikataulut ja mahdolliset esiintyjien esitykset.

Torstain työpaja 2 Koulut

kranta — Mon, 25 Feb 2008 08:44:10 CST

2. KOHTAAVATKO SUKUPOLVET KOULUN MEDIAKASVATUKSESSA?

Puheenjohtajana Jukka Haveri - Työpajan kysymyksiä
Pitäisi keskittyä kestävään osaamiseen muuttuvan osaamisen sijasta.

Niko Lewman: Vapaan lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen opetuksessa luokanopettaja, Ressun peruskoulu

Pedagoginen_opas

Luokanopettaja, joka innostui vapaista ja avoimenlähdekoodin ohjelmista.
Vapaa ohjelma ei tarkoita välttämättä ilmaista käyttöä, ainakin tuki maksaa ja siitä kannattaa maksaa.
Siirtyivät vapaan lähdekoodin ohjelmistoihin osaltaan eettisistä syistä. Kun koulussa käytetään jotain tiettyä ohjelmaa, ohjelman pitäisi olla käytettävissä myös kotona. Jos käytetään kalliita ohjelmia (joihin kotona ei ole varaa/ halua hankkia)koulu päätyy ohjaamaan perheitä = lapsia laittomien ohjelmien käyttöön. Kun puhutaan ilmaisesta opetuksesta - ohjelmienkin pitäisi olla ilmaisia. (oppimateriaalit)

Linux luokassa:

Lapsille helppoa, aikuisille asenne- ja käyttökoulutusta
Tyhmät päätelaitteet, yksi keskuskone - hyvää, että noin 11 vuotta vanhat koneet hyvässä hyötykäytössä!!!
Työpöytäympäristöt henkilökohtaisesti muokattavia.
Henkilökuntakoulutuksia useampia vuosittain, mutta myös vanhemmille järjestetään 2-3 kertaa vuodessa asennusiltoja.
Käytössä sisäinen wiki, järjestelmä ei ole yhden henkilön varassa.

Ohjelmia mitä käytössä alkuopetuksessa:
Ktouch (salainen aapinen - aakkoset, kirjoittaminen) ei pc, mac
Tux paint hyvä ohjelma tutkivaan oppimiseen, mindmappeihin. Löytyy pc,mac,linux
Gcompris, erityisopetukseen, lukemaan opettaminen löytyy linux ja pc-versiot

Mitä Niko Lewmanin puheesta tarttui muuta:
Ressussa luokilla 1-4 ei ole pulpetteja. 4-hengen koulutuksia todella paljon - luokkakoot varmaan ihan normaaleja. Eivät halua Ressuun vastavalmistuneita opettajia, koska näillä niin vanhakantaiset ajatukset ja toimintatavat!!!

Jukka Haverin koonta Niko Lewmanin esityksestä

Maarit Jaakkola: Mediakasvatus - julkisuuskasvatusta
viestinnän opettaja, Tampereen yhteiskoulun lukio
Mediaskooppi
Verkko-opettajan nettiopas
Mediavälitteiset nuorisokulttuurit

Miten koulu kohtaa julkisuuden?
Opetus joutuu julkisuuden kohteeksi
Opetus pyrkii julkisuuden kohteeksi
Opetus luo oman julkisuutensa
= ammatillisena toimijana opettaja muuttuu julkisemmaksi.

Oppilaat ovat yhä useammin julkisuudessa
Julkisuuden ja yksityisyyden raja häilyvämpi

Verkko tulee - mikä muutuu?
Suhde opiskelijoihin -tiedollisen auktoriteettiaseman hylkäys
Suhde tietoon - tiedon suhteellistaminen
Suhde aikaan - ajankäytön suunnittelu
Suhde kolleegoihin - avoin yhteistyökulttuuri
Yhteistyö!

Digitaalinen oppimateriaali:
Keskitytäänkö kokonaisuuksiin vai palasiin?
Käytetäänkö omaa vai muiden aineistoa ( miten jaamme tietoa)
Jaammeko faktatietoa vai näkemyksellisyyttä?
Vakavaa asiaa vai viihdettä (viihde ei välttämättä ole huono tapa opettaa...)

Onko digitaalinen materiaali uhka vai mahdollisuus?

Kuka valvoo?
Manipulointi ja väärinkäytöt
Mielekäs opiskelu
Perusteeton kritiikki ~kontrolli. Palaute lisääntyy.
Elävän tiedon hyödyntäminen - mistä löytyy kuollutta tietoa :-)
Verkostoituminen

Seuraavaksi esitelty kysely/tutkimus oli esityksen paras anti. Oli kyselty sekä nuorilta että opettajilta suhdetta erilaisiin asioihin. Jo tämä vastakkainasettelu pitäsi saada jokaisen nuoria opettavan opettajan päässä harmaat aivosolut liikkeelle.

Taulukko kertoo hyvin, miksi opetuksen pitäsi olla kaksisuuntaista - minun mielestäni.

NUORET	OPETTAJAT
Virtuaalinen on todellisuutta	Virtuaalinen on eskapismia, erillistä
Verkostoituminen ei kysy syytä	Yhteyden ottoon on oltava syy!
Julkisuus in, yksityisyys out (päiväkirjat julkisia)	Kritiikiltä suojautuminen
Omaa tekemistä jaetaan	Mietitään tekijänoikeuksia, ei jaeta mielellään edes vertaisverkkoon. Miksi toisen pitäisi saada hyöty minun tekemisistäni?
Tehdään yhdessä	Teen yksin

Jukka Haverin koonta Maarit Jaakkolan esityksestä

Pasi Mattila ja Jukka Miettunen:Tulevaisuuden koulu - 2000 -luvun oppimisen haasteet
Oulun kaupunki

Kuuntele ja katsele:
Suomi express kelaa kohtaan 9.20
Julkaistu Areenassa: 20.02.2008 klo 19:20
Poistuu Areenasta: 21.03.2008 klo 19:20

Oulussa on ollut vuosien varrella paljon koulutukseenkin liittyviä hankkeita. Oulussakin on konkreettisesti havaittu, että toimintakulttuurien muuttaminen saattaa olla hidasta.

Tulevaisuudenkoulu
Ritaharjun asuntoaluetta vasta suunnitellaan ja mahdollisuus vaikuttaa koulun tila- ym. ratkaisuihin helppoa. Koulusta tehdään kylänkeskus. Koulurakennukseen suunniteltu myös päiväkoti ja kirjasto, mahdollisesti myös näyttely ym. tiloja.

Lähtökohtana lapsi ja tulevaisuuden haasteet.
Opettajuus ja rekrytointi: raju muutos(vrt. Ressua), veikkaavat että oikeanlaisen opetushenkilökunnan etsiminen vaikeaa., yhteistoiminnallisuus
Johtajuus: ei enää yliolan tapahtuvaa joo-joo johtamista- painotus strategiseen johtamiseen.
Tukipalvelut:tarvitaan sekä teknisestä että pedagigista tukea
Täydennyskoulutus - oppimiskeskus
Teknologiset ratkaisut: verkot, oppimisalustat, opetusteknologia

3 V. smart school- hanke
10 koulua mukana, jokaisessa kokeillaan hieman eri asioita.

Mikä tässä esityksessä kiehtoi:
Luokkien ja opetustilanteiden muuntautumiskysyisyys nopeasti lasten tarpeita vastaaviksi. Teknologia ym. asiat tukevat opetusta, eivät siirry keskiöön.
Mietitään myös lasten viihtyvyyttä - kuka aikuinen suostuisi istumaan pulpetissa samalla tavoin kuin nykyajan lapset?
Yhteinen henki - Monet tahot kehittämistyössä mukana. (mitä se sitten käytännössä oikeasti on - en tiedä)

Tutustu myös: J.V. Snellman-peli

Jukka Haverin koonta Mattilan ja Miettusen esityksestä

Perjantai 15.2.

kranta — Mon, 25 Feb 2008 08:00:22 CST

Yksityistä vai julkista, harmitonta pilailua vai kunnian loukkaamista?
Markku Poutala
OAJ, johtava lakimies

Toisen seminaaripäivän aluksi saimme tietopaketin lakiasiaa.

Yleistä:
Opetus on ja on aina ollut julkista, opetuksen seuraamista voidaan rajoittaa vain perustelluista syistä. Vanhemmat saavat halutessaan tulla seuraamaan millaista opetusta heidän lapsilleen annetaan.

Faktaa vai fiktiota:

Lapsia ja heidän vanhempiaan eivät sido salassapito- tai tiedonantovelvollisuus eikä perheitä voi pakottaa tekemään yhteistyötä päiväkotien/koulujen kanssa.

Opettajilla ja heidän opetuksestaan nauttivilla lapsilla ja heidän vanhemillaan on eri säännöt miten ja millä tavoin tietoja voi levittää. Päiväkodin/koulun tapahtumat, kuulopuheet tai puhtaat "pahansuovat" huhut leviävät äkkiä julkisuuteen lasten ja heidän vanhempiensa kautta - jos näin joku haluaa.
Päiväkoti tai koulu ei voi vastata samalla mitalla salassapitovelvollisuuden takia. Nykytrendinä nähdään se, että vanhemmat kuvittelevat saavansa asiansa nopeasti hoidettua kun otetaan yhteyttä lehtiin tai uhataan sillä. Negatiivista julkisuutta käytetään uhkailukeinoja.

Konfliktitilanteessa opettajan kannattaa luottaa omaan tietoonsa ja on tärkeä tiedostaa omat oikeudet. Ideaalitilanteessa opettajalla olisi koko työyhteisöntuki takanaan. Jos vanhempien aiheetonkin kritiikki kohdistuu viranhoitoon, rikosta ei ole tapahtunut. Vaikeudeksi saattaa muodostua rajanveto siitä, mikä koetaan henkilökohtaisuudeksi mikä viranhoitoon kohdistuvaksi kritiikiksi.

Laiton uhkaus on rikos. Jos uhatulla on perusteltu syy pelätä, on kyseessä rikos.

Poutala esitteli laajasti Youtube-tapausta, jossa opettaja nosti syytteen, kun oppilas latasi Youtube-palveluun videon opettajan lauluesityksestä ja viittasi mielisairauteen jne. Yhteenvetona tapauksesta voisi sanoa että, lapsille voisi yrittää opettaa eroa vallattoman käytöksen/ hyvän huumorin sekä laittomuuden eroja. Digitaalisissa viestimissä kun "huumori" leviää nopeasti ja on todellakin julkista. Tekijät on myös yleensä helppo löytää ja todistusaineisto tallentaa.

Lapselle saattaa harmittomasta pilasta olla vakavat seuraukset:

Sosiaalinen ympäristö muuttuu.
Työn saaminen vaikeutuu.
Kasautuvat vahhingonkorvaukset ja niiden korot. Vahingonkorvausvastuulla ei ole alaikärajaa!
Luotettavuus talousasioissa saattaa vaarantua.

Oph:n ja Tietosuojavaltuutetun toimiston opas opettajille,
Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. (2004)

Itsetunto ja identiteetti mediakulttuurin keskellä
Psykologi Tarja Salokoski, kts. liitetiedosto sivun alareunasta

Vanhemmat rakentavat mainosten kautta käsitystä mikä on lapselle hyvä. Tämä siirtyy lasten arvostuksiin eli lapsetkin rakentavat arvokuvia itsestään että toisista.

Edelleen valtavirran elokuvissa stereotypioita esim. etniset ryhmät, uskonnot, musiikkimakujen mukaan. Lapsi käyttää kaikkia saamiaan kuvia muokatessaan omaa identiteettiään. Tällöin olisi hyvä näyttää myös valtavirrasta poikkeavia elokuvia ja kuvia/musiikkia, jolloin stereotypiat haurastuisivat edes hieman. Tätä voi testata omassa lapsiryhmässä kyselemällä erilaisista ihmiskuvista vaikkapa luonteenpiirteitä, ammatteja jne.

Median pyörteeseen lapsi voi myös kadottaa itsensä. Riskinä minäkuvan, identiteetin ja itsetunnon ongelmat. (sopimattomat roolit, korvaavat ihmissuhteet medianvälityksellä, Idols- nuorten minäkäsitys epärealistinen)
Lapset ja nuoret brändäävät itseään - täytyy myös näkyä muille.
Sosiaalisen median välineillä nuori voi saada tukea vanhemmista irtautumiseen.

Media muokkaa rooleja

minä oppijana, media on keskeinen osa lasten oppimisympäristöä
minä opettajana, opettajan identiteettiä media muokkaa, kun on hallittava erilaisia välineitä
- opettaminen ei tapahdu luokan edestä, vaan on enemmän ohjaavaa
- miten pitää opettamisen langat käsissä, miten opettaa mediakriittisyyttä
minä kasvattajana, vanhempien hyvä tiedostaa nuoren nettikaverit ja niiden merkitys, kysyä mitä nettikaverille kuuluu.

Kansallisen tietoturvapäivän info
Anne Lauttamus-Kauppila
Viestintävirasto, viestintäjohtaja

pari keskeistä linkkiä:
www.tietoturvaopas.fi
www.tietoturvakoulu.fi

Kummipankkipalvelun kautta koulut voivat tilata tietoturvakummeja.

Torstain työpaja 1 Varhaiskasvatus

kranta — Mon, 25 Feb 2008 06:37:36 CST

Työpaja 1. Mediamaailma varhaiskasvatuksen toimintaympäristönä Puheenjohtaja Johanna Sommers-Piironen

Varhaiskasvattaja mediamaailman toimijana ja varhaiskasvatuksen ilmeen kirkastajana. Elina Helimäki, INNOMINNI.
toiminut lto-, sosiaalialan – ja yliopiston opettajana, nykyisin työyhteisöjen kehittämistä

Jokainen varhaiskasvatuspalvelua tarjoava työyhteisö on esillä netissä. Miten halutaan näkyä – seinät vai sisältö? Halutaanko olla kutsuvia, kun vanhemmat etsivät vaihtoehtoja?
esimerkki 1
esimerkki 2

Päiväkotien kannattaa suunnitella miten vasua jaetaan verkon kautta vanhemmille.

miten vasu esille?
houkutteleeko esillepano tutustumaan sen sisältöön?
löytyykö siitä helposti olennainen?
A4 – vasua ei kukaan jaksa netissä lukea.
Mietittävä paljonko asioita yhdellä sivulla, että jaksaa lukea.
kts. muutamia vaihtoehtoja: Ikaalisten kaupungin esiopetussuunnitelma, Hollolan varhaiskasvatussuunnitelma, Tommilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Helimäellä oli mielenkiintoinen yleistajuinen esitys työyhteisön identiteetistä. Siitä tiivistettynä liitetiedostolla, johon pääsee sivun alareunasta. Sopii hyvin päiväkodin työyhteisöihin.

Päiväkoti mediakasvattajana – käytännön kokemuksia päiväkoti Satakielestä (Haapajärvi)
Päiväkodin työyhteisöä on kehittänyt se, että on opittu kertomaan toisille mitä tehdään. Se jäsentää omaa tekemistä. Päiväkodin henkilöstöä on pyydetty erilaisiin tilaisuuksiin kertomaan kehitystyöstä ja periaate on, että jokainen vuorollaan on esiintymässä.

Kuvaa ja sanaa käytetään monipuolisesti. Kirjat, tutkiminen, kerronta, sadut, teatteri, tarinatuoli, viikonkuva jne.

Satakielen päiväkodissa valokuvataan paljon. Siellä on tehty ryhmätilaan studio, jossa lapset voivat kuvata. Myös muualla kuvataan, kamera on tutkimisen välineenä (zoomaukset, lähikuvat), lapset voivat olla tapahtumissa "pääkuvaajina".

Ulkoeteisessä ryhmän lasten ja aikuisten kuvat, jotka käännetään esille päiväkotiin tullessa ja poispäin lähtiessä - heti näkee, ketkä ovat paikalla.

Kuvia käytetään myös välineenä, esim. ohjeiden antaminen kuvilla, eteisessä pukeutumisohjeena kuvat, joista näkee mitä uloslähtiessä puetaan päälle. (kurahousut, saappaat..)

Toiminnallisia vanhempainiltoja, vanhemmat esimerkiksi tehneet tunnetilojen kuvakortit - kuvasivat ilmeet toisistaan. :-)

Powerpoint-esitys liitetiedostona tämän sivun alareunassa.

Innostus digiin - blogikärpäsen puremat
Pihlajamäen päiväkoti, Lempäälä
Pihlajamäen päiväkodissa on syksyllä 2007 aloitettu lapsiryhmien omien blogisivujen tekeminen. Lähti liikkeelle koko kunnan päivähoidon henkilöstön mediakasvatuskoulutuksesta. Tietokoneita on kaikissa lapsiryhmissä, joten lapsia voi ottaa mukaan blogissa viestintään.

HUOM!
Hyvä idea on työyhteisön blogi, näitäkin on joissain päiväkodeissa kokeiltu.

Seminaarin aloitus -Katin versio

kranta — Mon, 25 Feb 2008 06:02:44 CST

Avauspuheenvuoro
Puheenjohtaja Martti Hellström

Hillittömän hauska ja nopeasti asian ytimeen pääsevä mies. Pohdittiin käsitteet kasvatus, media ja mediakasvatus yhdessä auki. Kaikista kuultiin hyviä määritelmiä. Mietiskelin (olenkohan vanhanaikainen), että onkohan mediakasvatus jo hiukkasen vanha käsite? :-)
Ehkä mediakasvatusta tärkeämpää olisi keskittyä ihan puhtaasti pohtimaan kasvatusta kokonaisuutena ja haarukoida niitä haasteita ja määritteitä joiden puitteissa nykyiset ja syntymättömätkin lapset kohtaavat maailman ja kuinka me heidät koulutamme/opetamme/valmennamme kohtaamaan nämä haasteet. Siellä ne mediavälineet ovat vain välineitä eikä niillä ole itseisarvoa samalla tavoin kuin nykyään.

Sara Sintonen: mihin menet koulu?

Sara Sintonen kävi omaa aihettaan läpi opettajankoulutuksen kautta.

George lucasin siivittämänä käytiin läpi nykyistä koulujärjestelmää ja pohdittiin millaista opetuksen pitäisi olla. Tässä yhteydessä Sara Sintonen puhui myös hieman George Lucas Educational Foundation:sta. http://www.edutopia.org/
Sivustolla kannattaa vierailla - paljon mielenkiintoista materiaalia ja tukea omaan opetukseen.

Kritiikkiä koulusta ja opettajankoulutuksesta
Kouluviihtyvyydellä ei voi juuri kehuskella, koulut koetaan erillisiksi saarakkeiksi, jotka ovat erillisiä omasta ympäristöstään - eikä niissä riittävissä määrin käytetä välineitä tai asiantuntijoita koulun ulkopuolelta. - Miksei koulussa voisi olla intohimoisia asiantuntijoita? Koulut ovat superperinteisiä, eivätkä ne vastaa tosielämän tarpeisiin.

Opettajankoulutus laahaa ajastaan jäljessä, kuinka moni vastavalmistunut opettaja kokee saaneensa eväät tulevaisuuden koulua varten? Mietitään vaikka tvt-taitoja tai erilaisia opetusmenetelmien hallintaa.( Pystytkö opettamaan Ressussa viikonverran 3-luokkalaisia? )Entäpä sitten työssä olevat opettajat ja heidän täydennyskoulutuksensa - vastaako koulutus tämän hetken tarpeita?

Mediakasvatus:

Suunnannäyttäjänä tulevaisuuden koulua hahmoteltaessa.
Opettajillakin on huoli digitaalisen kuilun kasvamisesta.
Edelleen mietitään miksi lapsen moniaistillista oppimista ei käytetä koulussa hyödyksi.
Mediakasvatus hakee edelleen suuntaansa koulussa - kun on monitieteinen, moniammatillinen aine- siitä tulee myös hallinnollinen ongelma.
Meillä - toisin kuin muualla mediakasvatuksen opseissa ei esiinny ilmiötä - design.

Lasten ohjelmointikieli, johon kannattaa tutustua jos on aikaa. Opettaa lapsille loogista ajattelua! Scratch

Anu Ruhala: Pienten lasten mediakasvatusinfo
Mediakasvatuskeskus Metka ry.

Mediamuffinssi-hanke on päättynyt, mutta koulutuksia jatkuu vielä tämän vuoden.
Anu Ruhalan esitys keskittyi mediamuffinssi-aineiston esittelyyn, josta löytyy selkeät hyvät ohjeet kuinka käytännön työtä mediakasvatuksen parissa voi tehdä pienten lasten parissa.

Ideoita:
Tyhjät diakehykset toimivat kuvan rajaajina. (kuvataide - mediakasvatus)
Mediaa voi käydä lasten kanssa läpi vaikkei tietoteknisiä välineitä olisikaan.
Moneen sisältöalueeseen liittyvä tehtävä: valitse kolme kuvaa- saduta lapsia. (millaisia ovat poikien ja tyttöjen kertomukset?)

Seminaarin aloitus

Saija — Mon, 25 Feb 2008 03:12:38 CST

Seminaarin puheenjohtajana toimi Espoon Auroran koulun rehtori Martti Hellström. Hän aloitti seminaarin värikkäästi vetämällä yleisön yhteisiin pohdiskeluihin seminaarin teemoista. Lyhyissä keskusteluissa pohdittiin, mitä on media, mitä on kasvatus ja mitä on mediakasvatus. Ytimekkäästi mediakasvatuksen tiivisti MLL:n Riitta Kauppinen, joka totesi että mediakasvatus on yhtä kuin kasvatus - hyvästä kasvatuksesta saa ainekset myös median kohtaamiseen jne.

Mihin menet koulu? aiheesta esitelmöi Sara Sintonen, yliopiston lehtori, Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselta. Hän siteerasi George Lukasia mm seuraavasti:
”Koulun lukujärjestys on usein abstrakti, ei relevantti todelliseen elämään, opettajat ja oppilaat eivat kohtaa resursseja ja lähteitä luokan ulkopuolella. Koulu toimii eristyneenä yhteiskunnasta.”
Lisätietoa Lukasin järjestöstä (GeorgeLukasEducationalFoundation) ja sen toiminnasta löytyy osoitteesta http://www.edutopia.org Voit myös tilata uutiskirjeitä seuraavista aiheista:
* Edutopia News
* Project-Based Learning
* Technology in Education

Sintonen käsitteli myös Juha Suorannan kolmea koulukäsitystä; kurikoulu, kilpailukoulu ja yhteistyökoulu. Kilpailukoulun piirteitä ovat työelämävetoisuus, yrittäjyys, yksilöllisyys, konstruktivistisuus. Yhteistyökoulussa korostuu yhteisöllisyys, me ei minä ja siinä on toivon näkökulma.

Sintosen mielstä mediakasvatus voi olla suunnannäyttäjänä, mediakasvatusseuran sivut http://www.mediakasvatus.fi/

Kansalaisoikeus kaikille tulla medialukutaitoiseksi. (vrt taidekasvatuksen tarkoitus tuottaa kaikille jotain hyvää)

miten motivoidaan median käyttöön, mielekkäät sisällöt - subjektiivinen kokemus, mikä on mielekästä sisältöä, mitä kasvattaja voi ulkopuolelta tarjota ei välttämättä ole sitä
eettisyyteen kasvattaminen
medialukutaito on sekä vastaanottamista että tuottamista, kuten puhetaito, luku- ja kirjoitustaito
tulisi päästä siihen että medialukutaito olisi eettisesti kestävää, nykyajassa kukaan ei aseta rajoja
mediakulttuurissa on pääosin merkityksettömien sisältöjen vastaanottamista, enemmän niitä asioita jotka tuottaisivat iloa, opettaisivat uusia asioita jne.

Ongelmia koulussa tulee siitä, että hallinnollisella puolella mediakasvatus ei kuulu minnekään. Vaikka se on mukana opetussuunnitelmissa, niin sille ei ole aikaa. Sintosen mukaan ainejakoisuudesta pitäisi irrottaa osa tunteja eri oppiaineita yhdistävään opetukseen.

Sintonen totesi, että aina on olemassa kasvattajien joukko jotka pitävät itseään edelläkävijöinä. Esimerkkinä Magic Garden -projekti, http://newliteracy.globalteacher.org.au

Viimeisin suuntaus on kehittää työkaluja, joilla itse tuottaminen on helpompaa
Scratch on ohjelmointikieli lapsille, voi tuottaa omaa kuva-äänimateriaalia, lapsi voi ideoida oman tuotoksen, ohjelmoida sen jne. http://scratch.mit.edu

Pienten lasten mediakasvatusinfon piti Anu Ruhala, Mediakasvatuskeskus Metka ry:stä. (ent. elokuva- ja televisiokasvatuskeskus) alla lyhyesti siitä.

Mediakasvatusta voi toteuttaa ilman teknisiä välineitä, asiat tulevat lasten arjesta. Mediakulttuurin pedagoginen hyödyntäminen kasvatustyössä

lapset ovat paljon tekemisessä median parissa, sieltä voi napata sisältöjä toimintaan, esim. mainosten tekeminen, sanomalehtikatsaus, kuvalukeminen

Mediantuottaminen, mm. animaatiot, kameratemput
Tarinoiden tekeminen, kuvat ja äänet
Turvallinen mediankäyttö
Lapsen kehitys ja aikuisen vastuu, mikä media missäkin vaiheessa sopivaa
Ikärajatietous tärkeää
Mediavanhemmuus ja mediakasvatuskumppanuus